Tavoitteena elämän makuinen blogi

playfulmess hulluttelua aurinkolasit apinaplayfulmess blogi aurinkolasit apina 2playfulmess blogi hulluttelua 4playfulmess blogi hulluttelua 3Kun mietin aloittaisinko bloggaamisen oli minulla selvä visio siitä, että haluaisin blogin olevan niin sanotusti elämän makuinen. Viimeisteltyjä hienoja blogeja upeiden kuvien kera löytyy niin paljon, että joukosta löytyy varmaankin myös jokaiselle jotakin. Kaipasin sellaista rosoisempaa blogia, jossa on upeiden kuvien lisäksi olisi myös niitä peruskuvia ja jossa kerrotaan parhaiden hetkien lisäksi enemmän myös niitä ei niin parhaita hetkiä – yhdistelmää hienoksi hiottua sekä aitoa suorasukaista. Kaipasin myös ikäiseni perheettömän kirjoittamaa blogia. Niinpä pikkuhiljaa mielessäni kypsyi ajatus mitä jos aloittaisin sen kirjoittamisen itse.

Tepä ette tiedäkään, mutta kirjoittelin blogia ”ensimmäisten joukossa” muutaman vuoden ajan vajaa kymmenen vuotta sitten. Moni asia on siitä muuttunut ja minä haaveilin bloggaamisen vanhojen ja uusien hyvien puolien yhdistämisestä. No kuvien osalta ainakin olen onnistunut siinä loistavasti, koska en ole vielä kertaakaan ehtinyt panostamaan viimeiseen saakka hiottuihin kuviin täällä – päinvastoin useimmiten kuvat on kännykkäkuvia 🙂

Yllä mainittujen lisäksi halusin ja haluan edelleen blogillani innostaa ihmisiä kokeilemaan uusia juttuja ja rikkomaan niitä mukavuusrajojaan kaiken ikäisinä – myös itseäni! Monesti kynnys kokeilla uutta on iso ja mitä vanhemmaksi sitä tulee sitä isommaksi tuo kynnys kasvaa. Tässäpä on ne asiat, joita mielessäni suunnittelin ja pyörittelin ennen blogin aloittamista.

Missään vaiheessa en suunnitellut kirjoittavani tanssiblogia, mutta sattumusten kautta postaukseni lavatanssikurssilta levisi laajalle ja iso osa lukijoista on tanssia harrastavia. Blogi on tuonut tanssiharrastukseen paljon kivoja yllätyksiä ja kohtaamisia. Enpä olisi uskonut, että jokaisissa tansseissa joku tulee hakemaan tanssimaan juuri sen takia, että on lukenut blogistani lavatanssitarinoita (saattaa toki myös olla niin, että moni jättää hakematta samasta syystä). Joka tapauksessa tuo on ollut todella yllättävä ja ihanan positiivinen yllätys joka kerta kun joku on tansseissa kertonut lukevansa blogia (nyt kun olen vähän tottunut siihen, alussa olin todella hämilläni ja raukka sotkeuduin askelissani vielä normaalia enemmän). En selkeästikään ollut miettinyt kuinka pieni suomen tanssipiiri on ennen kun aloin kirjoittelemaan tanssijuttuja haha. Myönnän etten esimerkiksi puolissakaan käymistäni tansseista olisi uskaltanut hakuriviin ollenkaan ellen kirjoittaisi tätä saamarin blogia –koska aina joku kuitenkin tunnistaa mut tansseissa niin pakko on vaan ollut ottaa itseä niskasta kiinni ja mennä sinne hakupuolelle silloinkin kuin olisin vain halunnut luikkia kotiin samantien ovesta sisään astuttuani! Uskalluksen osalta blogi on edesauttanut hurjasti tanssiharrastukseni etenemistä nopeammin kuin olisin muuten uskaltanut edetä. Samoin kohtaamiset blogia lukeneiden ihmisten kanssa ovat olleet tosi positiivisia (kiitos siitä <3) ja tuoneet hurjasti hyvää fiilistä ja intoa kirjoittaa lisää.

Samalla olen ihan itse vahingossa nostanut kynnyksen kirjoittaa korkealle kun en oikein tiedä mistä kirjoittaa, koska lukijani ovat niin eri asioista kiinnostuneita. Surffareita ei varmaankaan kiinnosta tanssijutut ja matkajuttuja lukevat eivät varmaankaan ole kiinnostuneita tanssijutuista eivätkä surffijutuista. Kun näppäimistön edessä istuu ja kirjoittaa tulee itselle väistämättä fiilis, että ei ehkä kannata kirjoittaa siitä, tästä tai tosta aiheesta. Samoin ei tee mieli kirjoitella niitä vähemmän maireita juttuja, koska mitä jos vaikka joku lukee…. Jos noiden ajatusten antaa viedä voiton päätyy huomaamattaan kirjoittamaan hajutonta ja mautonta blogia tai sitten ei kirjoita ollenkaan. Ketä semmoinen kiinnostaa? Minua ei lukijana ainakaan. Täytyy vaan pitää alun punainen lanka elämän makuisesta blogista mielessä ja toive siitä, että kannustaisin ihmisiä mukavuusalueensa ulkopuolelle ja kirjoitella asioita sen enempää analysoimatta. Teinkin jo pienen korjausliikkeen viimeksi ku kirjoittelin tanssimokistani, joista ei nyt ehkä ihan ensimmäisenä tulisi mieleen kirjoittaa (ainakaan siitä kännykkä-rintsikkajutusta…) Toivottavasti te kaikki ihanat lukijat bongailette täältä jatkossakin ne postaukset, jotka itseänne kiinnostaa ja skippaatte ne muut sen suuremmin pahastumatta ettei aihe ollut juuri itselle mielenkiintoinen 🙂 Suuri kiitos kaikille teille, jotka ovat tarinoitani ja höpinöitäni seuranneet tähän asti ja oikein mukavaa viikonloppua <3 Minä teen popcornia ja mietin mitä sitä viikonloppuna tekisi – messuille, tanssimaan vai jotain muuta.

Xxx Anna

——————————–

When I was thinking if I would start writing a blog or not I had a clear vision of the blog. I would like my blog to be colorful and taste like life. Internet is full of very professional blogs with amazing photographs and for sure there is already something for everyone. I missed a blog that would be a bit more real – great photos and original real life snaps that are not that great quality but more real life. I was thinking of a combination of fine-tuned and real. I was also missing a blog from someone around my age in a similar life situation. So slowly I started to think maybe I should just start writing one myself.

You guys don’t know but I was writing a blog for a couple of years about ten years ago before this scene even became popular among mainstream! Many things have changed since then and I was hoping to combine the best of the old and the new. Well I must say that at least for the pictures I have succeeded – most of my pics are quickly taken mobile snaps J

In addition to the above I wanted to and still want to inspire people of all ages to try new things and go out there and get outside of their comfort zone – this includes also myself. Often the step to do something new is quite big and the older you get the more comfortable you usually get with staying in your comfort zone. Here are some of the things I was thinking about before starting my blog.

I did not plan at any stage to start writing a dance blog but one thing lead to another and my posts about attending a dance festival became popular and many dance people have found their way here. This blog has brought so many new things and surprising meetings with new people. I would have never thought that pretty much every time I go to a Finnish social dance evening there is at least one guy who reads my blog and therefore asks me to dance! I had clearly not thought about how small the Finnish social dance circle is before I started to write about dancing. I admit that if I was not writing this damn blog I probably would have not had the guts to go to dance in half of the dances I have been – I would have just sat on the side and watch. So thanks to the blog my dance hobby is moving forward much faster than it would have otherwise.

In the same time I have raised the bar to write very high as I don’t really know what to write about because my readers are interested in such different things! Surfers are not interested in dance posts and people who love to read travel stuff are not interested in surf or dance posts. When I sit in front of the computer I sometimes stress myself out about what to write. If you let that thought become dominant you slowly end up writing a blog with nothing to say. Who whould like to read that? I know that I wouldn’t. So I just got to hold on to my initial plan of writing a blog that reflects life with a combo of fin-tuned and real moments mobile pictures. Thank you so much to all you lovely readers who are interested in different things and hobbies. I hope you will continue to find the posts that interest you and skip the ones that are not your genre J I am really thankful to all the moments this blog and you readers have given me <3 Have a lovely weekend! Now I am gonna make some popcorn and decide what to do this weekend.

Xxx Anna

Share

Ihanan kamalat tanssimokat

legendos klubas dance star wannabe

legendos klubas vilniustanssityttö valmiina tanssiin2Ihanan kamalat tanssimokat. Niistä ei yleensä paljon puhuta. Eihän sitä nyt noloja juttuja välttämättä haluta muille kertoa – mieluiten ne unohtaisi itsekin ja kertoisi vaan niistä hienoista kokemuksista kun omat taidot venyivät uusiin ulottuvuuksiin. Samalla ainakin minua tanssialoittelijana hermostuttaa sosiaalitanssissa juurikin se mokailujen mahdollisuus. On helppo sanoa, että mokia sattuu kaikille eikä niitä kannata ottaa niin vakavasti, mutta kun tilanne on päällä tai kyseessä on aloittelija niin saattaa mokat tuntua ihan kamalalta. Ajattelin nyt niistä vähän puhua, jospa tänne joku muukin mokia pelkäävä eksyisi ja saisi vähän rohkeutta tai ainakin rentoutta seuraaviin tansseihinsa vertaistuesta. Nyt tulee siis itselleni tapahtuineita kesken tanssin tapahtuneita mokia!

Ihan ensimmäisistä sosiaalitansseistani muistan sen kuinka menin aivan paniikkiin ensimmäisen tanssin kohdalla ja unohdin jopa tanssilajin perusaskeleet kokonaan. Parinani oli tanssiopettajani ja oma epäonnistumisen tunne oli jäätävä sillä hetkellä. Kerran huitaisin tanssitunnilla (jossa mokailu on jotelkin hyväksyttävämpää) kyynerpäällä viejää naamaan bachatakuviota opetellessa. Siinä ei onneksi käynyt kuinkaan. Muistan myös kerran kizombaa tanssiessani viejä veteli niin hienoja kuvioita, etten pysynyt ollenkaan perässä ja hermostuin niin, että unohdin jälleen jopa sen perusaskeleenkin.

Latvian bachatafestareiden sosiaalitansseissa tapahtui tähänastisen tanssiharrastukseni suurin moka, joka onneksi naurattaa edelleen. Tajusin heti sisään astuttuani painivani aivan eri liigassa kuin paikalla olevat tanssijat. Tanssijien taso oli todella hyvä. Kauhistuneena kipitin äkkiä aidan taakse sivuseinustalle katsomaan tanssia, rauhoittelemaan itseäni ja samalla miettimään, että mitäs ihmettä mä nyt teen. Tanssimaanhan tänne on tultu, mutta mulla ei oikein tanssilattialle asiaa olisi näillä taidoillani.

Jostain kumman syystä eräs mies haki minua tuolta piilopaikastani heti tanssimaan ja seuraavana olikin vuorossa yksi elämäni epämukavimmista tanssihetkistä. Tämä oli vasta illan pienempi moka 😉 Mua jännitti ihan hirmuisesti. Jännitti niin paljon, että keskittyminen tanssiin oli vaikeaa jo siksi. Viejä lähti heti viemään vaikka minkälaisiin koukeroihin ja kuvioihin, joita en ollut ikinä nähnyt taikka kokeillut. Minä tietysti mokailin heti ensi sekunneilla ja aloin sen takia jännittämään enemmän, jonka johdosta tietysti mokailin lisää. Todella nolot pari minuuttia, joiden lopuksi vedin parhaimman hymyni päälle, henkäisin kiitos, pahoittelin askelsekoilujani ja sanoin olevani aloittelija (ihan kuin hän ei olisi sitä huomannut haha). Tiesin kyllä, että viejän olisi pitänyt tunnustella taitojani hieman tanssin alussa ja alentaa tanssimme vaikeutta huomattuaan tasoni, mutta eipä se paljon fiilistä parantanut.

Jää oli tuolla rikottu ja tsemppasin itseäni ajattelemalla, että tuota pahemmaksi ei kai voi mennä enkä näe näitä ihmisiä tämän viikonlopun jälkeen enää ikinä. Jäin sydän pamppaillen tanssilattian reunalle muiden taakse ”hakuriviin”. Yritin viestiä takana seisomisella sitä, että haluaisin tanssia, mutta haethan omalla vastuulla, sillä en ole kovinkaan hyvä J. Minua haettiin ihan kivasti aina välillä tanssimaan – johtuen varmaankin siitä että naisia oli vähemmän kuin miehiä. Muutama tanssi meni ihan siedettävästi. Paria vaihdettiin jokaisen biisin välissä mikä oli harmillisen nopeasti.

Illan kohokohta eli illan noloin kohta oli samalla niin legendaarisen huono moka, että se kaikessa kauheudessaan oli ihan hauska. Olin tunkenut kännykkäni rintsikoihin koska en uskaltanut jättää sitä vartioimattomaan kassiin ja vartioitua narikkaa ei paikassa ollut. Tanssissa alkoi tulla kuuma ja kesken tanssin rintsikoihini tunkemani kännykkä yhtäkkiä tipahti! Tajusin asian samalla sekunnilla, irrotin käden viejän kädestä ja nappasin kännykän käteeni kun se tupsahti paidan helman alta ulos. Pysähdyimme ja tuijotimme viejän kanssa molemmat hetken kännykkää. Minä repesin nauramaan. Mietin voisinko kysyä laittaisiko hän kännykän taskuunsa lopputanssin ajaksi, mutta en kehdannut. Viejä ei tehnyt elettäkään ottaakseen kännykkää taikka lopettaakseen tanssin – siinä me seistiin keskellä tanssilattiaa. Päätin sitten pikaisesti tunkea kännykän takaisin paidan sisälle ja jatkoimme tanssia. En ole kyllä ikinä saanut niin hämmästyneitä ja hämmentyneitä katseita viejältä! Olin ihan varma ettei tuo viejä ainakaan minua hakisi enää ikinä tanssimaan. Suureksi yllätyksekseni hän kysyi tanssittaisiinko vielä seuraavakin kappale yhdessä. Ihmettelin tätä ystävälleni myöhemmin ja hän arveli minun olleen niin viihdyttävä, että mies halusi nähdä olisiko minulla lisää temppuja hihassa 🙂

Tanssimokiahan sattuu kaikenlaisia, olisi kiva kuulla mitä tanssimokia sinulle on sattunut ja miten niistä etenitte? Kommenttiboksiin voi vastata anonyyminäkin. postauksen kuvat ovat muuten tuolta kyseiseltä Latvian reissulta. Mottonani tanssiretkillä on se, että jos sähellät ja säädät niin laittaudu ainakin nätiksi ja muista hymyillä 🙂

xxx Anna

——————————

Dance mistakes are usually not often talked about. One would much rather share the best dance moments and skip and preferably forget the not so glamorous moments. I am still quite a beginner when it comes to social dancing and it is really something out of my comfort zone so I am often nervous. It is easy to say that mistakes happen to all and should not be taken seriously but sometimes especially as a beginner mistakes still feel sooooo embarrassing. I thought of sharing a few dance mistakes of mine, perhaps someone ends up here one day and gets some courage and support from this text.

In my first ever social dance situation I totally panicked and even forgot the basic step. My dance partner was a dance teacher and at that moment the feeling of failure was overwhelming. Once I hit a leader in the face in a dance class while learning a new routine (luckily he stayed unharmed). I also remember once dancing kizomba with a partner that did so advanced dancing that I again forgot even the basic steps as I got so nervous.

So far my biggest dance mistake happened in Latvia at the bachata festival at a social dance party but luckily it was so weird it still makes me laugh. The moment I walked in I realized the level of the dancers was way over my skills. I was horrified and quickly went to the back to watch and wonder what to do – had travelled all this way for dancing but I was not nearly as good a dancer as the people on the dance floor.

For some reason one guy came to ask me to dance from my ”hiding spot”. I was so nervous that it was difficult to focus to the dance. He immediately started many kinds of advanced skill level tricks and turns. I made a few mistakes right away, did not understad some of the leads (my brain was just shut down, I could not figure out what I should do). Because of the start I got even more nervous and therefore the dance just got worse and worse towards the end. Such embarrassing couple of minutes. In the end of it I pulled on my best smile, said thank you and apologized.

Ice was broken and I gave myself a pep talk and stayed on the dance floor behind the better dancing ladies. By standing behind the others I tried to send out a message that I am available for dancing but not very good at it. A couple more guys asked me to dance and then came the highlight of the evening (meaning the low point of the evening). It was quite legendary actually. I had not left my mobile in my bag unguarded and had no place to put it so I had put it in my bra. It got quite hot during dancing and the securily placed mobile slipped and fell. I realized this in the same moment and quickly let go of the leaders hand and grabbed the mobile as it fell out from under my shirt. We stopped dancing and both stared at the mobile for a while until I did the only thing I could think of doing- put it back inside my bra and smiled! Haha the look on the leaders face was priceless. To my surprise he even asked me to dance the next song as well. Maybe he was curious to see what other tricks I have up my sleeve 🙂

I woud love to hear about your dance screw ups as well, you can easily even leave an anonymous comment 🙂

xxx Anna

 

 

 

 

 

Share

Vilna Liettua -TOP 3 vinkkini

Kirjoitin aiemmassa postauksessa viikonloppupyrähdyksestämme Vilnaan Liettuaan ja nyt niihin lupaamiini Vilnan vinkkeihin! Emme nähneet kaupungista paljoakaan, mutta silti väitän, että mulla on kolme superhyvää matkustusvinkkiä Vilnaan menijöille! Mitä sitä 10 must do-listoilla tekee -pari asiaa per reissu on ihan riittävästi muistettavaa eikös :)Suorittaminenkaan ei ole enää ”pop”,  joten tässä top 3 vinkkiäni viikonloppuvierailijalle 🙂 Näiden lisäksi ehtii varmasti hengailemaan ja fiilistelemään rauhallisin mielin ja ilman karttoja tai oppaita.

Lataa Uber ja eTAKSI aplikaatiot ja tilaa taksit aina niillä.

    • Lataa kännykkään taksiapplikaatio nimeltään eTAKSI. Toimii kuten Uber, mutta reissun voi maksaa käteisellä. Kadulta taksin huikatessa tulee riistetyksi (maksoimme lentokentältä vanhaan kaupunkiin 17 euroa kadulta napatulle taksille ja keskustasta lentokentälle 4 euroa aplikaatiolla tilatulle taksille). eTAKSIn bonuksena on se, että sama tyyppi voi aina hoitaa tilauksen, mutta maksun voi tehdä käteisellä matkatoverin kanssa vuorotellen. Kaikki kuskit olivat ystävällisiä ja luotettavia, autot siistejä ja systeemi toimiva.

vilnius lthuania holy donut

vilnius lithuania donut kava spurgos

vilnius lithuania kava spurgos donut

vilna liettua holy donut freakshake

vilna synttärikahvit donitsit

Holy Donut on donitsien taivas kaupungin keskustassa puistokadun laidalla.

  • Käy donitsilla aivan ihanassa ”Holy Donut” nimisessä mestassa. Ole kärppänä ajoissa paikalla, sillä valikoima hupenee iltaa kohden koko ajan. Jos et ole dieetillä niin osta överipirtelö kermavaahdolla ja donitsilla. Edullista, suosittua, hyvät kahvit sekä sään sallitessa terassi. Donitseja voi myös ostaa söpöihin lahjarasioihin vaikkapa tuliaisiksi. Leikkasin frendin ja hänen tyttöystävänsä pois kuvasta, siksi iso käsi olkapäällä 🙂

vilna liettua vanha kaupunki sisäpiha kukkapenkkivilna liettua vanha kaupunki sisäpiha kaatuvat rakennuksetvilna liettua vanha kaupunki sisäpihavilna liettua vanha kaupunki sisäpiha puutarhavilna liettua vanha kaupunki sisäpiha tuolitvilnius lithuani old town courtyard laundry

Vältä hotelleja ja varaa yöpaikka paikallisten seasta Vanhasta kaupungista.

  • Varaa yöpaikaksi koti Vilnan vanhasta kaupungista. Ränsistynyt sisäpiha ja paikalliset naapurit on plussaa. Meidän majapaikka oli kyllä matkan ehdoton kohokohta. Aivan ihana vanhan kaupungin ränsistynyt sisäpiha, jota ihailimme kerta toisensa jälkeen. Paikallisilla roikkui pihan poikki pyykit kuivumassa ja sisäpiha vaan oli jotenkin supersöpö ja maaginen. Jos Vilnaan matkaatte niin suosittelen ehdottomasti vuokraamaan asunnon Airbnb:n kautta joltakin vanhalta asuinalueelta. Historian havinaa ja mahtavia kuvauspaikkoja.

Tässäpä sen verran lyhyt Vilnan top 3-lista, ettei sen suorittaminen ala ketään ahdistamaan 🙂 Jälkikäteen luin, että Vilnaa kutsutaan myös enkelten kaupungiksi ja siellä on paljon enkelipatsaita. Jos olisin tämän tiennyt niin olisin niitä bongaillut kaupungissa. Kun lähtee ilman suuria suunnitelmia reissuun näkee paikan aivan eri tavalla ja seikkailulle ja yllätyksille on aikaa. Samalla saattaa käydä niin, että jokin mielenkiintoinen paikka jää kokonaan välistä koska siitä lukee vasta jälkikäteen. No ehkäpä ensi kerralla sitten enkelipatsaiden bongailua! Seuraavassa Vilnan postauksessa mennään Vilnan reissun itse asiaan eli tulossa tuutin täydeltä tanssifestareita! Jos tykkäsit tästä ja haluat helposti tiedon uusista postauksista voit seurata blogin Facebook-sivuja TÄSTÄ.

xxx Anna

——————————

In an earlier post I wrote about our short weekend trip to Vilnius in Lithuania and here my top 3 tips on what to do in the city. In addition to these I recommend walking around the streets without a map, going with the flow. As downshifting is more trendy nowadays I believe three less common tips are just what is needed for visiting Vilnius 🙂

  • Download an application called eTAKSI. It works like Uber but you pay with cash. If you grab a taxi on the street you have to pay wayyyy too much (we paid 17 euros from the Airport and 4 euros to the Airport). The bonus with eTAKSI is that the same person can do the ordering but you can split the payments with friends as payment is in cash. Worked like a charm for us and drivers were all friendly and polite.
  • Go for a donut at a Lovely Place called “Holy Donut”. I recommend going there early as the assortment gets smaller and smaller towards the evening. If you are not on a diet buy a milkshake topped with whipped cream and a donut. Cheap and popular Place – coffee is great as well. By the way, you can buy a nice box of donuts to take away as well!
  •  Book your stay in an old house in old Town. A super old inside yard in its original state and local neighbours are a bonus. We absolutely loved our Place and fell in love in the Little inside garden. Neighbours hang their laundry outside and we felt like we had gone back in time. Our inside yard was also an Amazing Place for taking photos and Close Walking distance from everywhere.

So there you have it my short top 3 list of things to do when visiting Vilnius 🙂 After the trip I also read about Vilnius being the city of angels. Apparently there are lots of angel statues! The angel statues would be on my list as well…maybe next time! In the third Vilnius post i will tell you guys about the Bachata dance festival. Stay tuned! If you wanna follow my blog you can do it easily by liking the blogs FB page HERE.

xxx Anna

Share
Close