Pölyt pois tanssikengistä ja sillivoileipien ihmettelyä

11/08/2017

lavatansseihin menossa lavatanssit saanko luvan kesämekko

 

lavatansseihin menossa 6

lavatansseihin menossa 4

lavatansseihin menossa

Ihanan kamalat ja kamalan ihanat lavatanssit. Viime lauantaina olin reilusti yli kahden kuukauden tauon jälkeen lavatansseissa vaikka päädyinkin tanssilattialle melkein puolivahingossa. Aioin ensin jäädä kotiin. Lopulta päätin lähteä muiden mukaan ihan vaan sivusta katsomaan tanssia koska en ole tanssinut koko tänä aikana lavatansseja ja olin vakuuttunut, että olen unohtanut jo ne pienet opitut alkeet tai seuraamisen nyt ainakin. Nappasin vielä kirjan mukaan varmuuden vuoksi – jos haluan aikaisemmin pois niin menen autoon lukemaan pokkaria kunnes muut haluavat lähteä tansseista kotiin. Kirjoittelin aiemmin ensimmäisesti oikeasta lavatanssikokemuksestani, pääset lukemaan sen TÄSTÄ.

lavatansseihin menossa 7

lavatansseihin kengät

riutanharju

tanssikengät jalassa

lavatanssit riutanharju

Ilta Riutanharjulla alkoi “perinteisesti” – minä menin istumaan seinään liimautuneena kauas hakurivistä ittsekseni ajatellen, että kunpa kukaan vaan ei hakisi tanssimaan.  Taidan olla ainoa nainen, joka lavalla näin välillä ajattelee ^_^ Katselin pitkän aikaa muiden menoa, kaaoksenomaista parinvaihtoa (tai siltä se sivusta näytti), tanssia, taivutuksia ja kiinnitin huomiota erilaisiin tanssityyleihin ja tanssiasuihin. Minusta on ihana katsella tanssia. Jokaisella on niin omanlaisensa tyyli ja samaa biisiäkin voi mennä niin monin eri tavoin. Esiintyjinä olivat Hurma sekä Samppa Valo Band. Jälkimmäisestä tykkäsin jopa enemmän, se oli sellaista letkeää menoa.

hurma tanssiorkesteri 2

hurma tanssiorkesteri

Jossain vaiheessa Someron tanssileiriltä tuttu kasvo ilahdutti ja haki minua tanssimaan siitä penkiltä ja sen jälkeen se yllättäen olikin menoa, vaikka suurinpiirtein samaisella penkillä istuinkin enkä siirtynyt “pelipaikoille”. Jännä juttu, että kun vaan joku hakee tanssimaan niin sitten luultavasti hakee toinenkin. Tuo Someron tanssileiriltä tuttu herrasmies ohjasi minut turvallisin vaihtoaskelin ympäri lavaa kun sanoin, että on homma pitkän tauon jälkeen vähän hakusessa.

Tämän jälkeen minua haki aivan upea tanssittaja fuskuun. Henkäisin hänelle haun yhteydessä, että en pysty oikein tanssimaan nopeita tänään, johon hän ystävällisesti vastasi, että mennään rauhallisemmin. Hän aloitti vaihtoaskelilla ja pikkuhiljaa testaili ja ohjaili minua haastavampiin askeliin ja niistä sitten rauhalliseen tahtiin muutamiin fuskun kuvioihin ja ihan uusiin askeliin. Aivan upeat kaksi biisiä. Jokaisella on oma tyylinsä ja tanssiparin yhteensopivuus on monimutkainen juttu, mutta minulle parhaiten tuntuisi toimivan uuden parin kanssa tuollainen hitaasti vaikeampiin juttuihin etenevä tanssi. Jos viejä olisi heti ensisävelistä lähtenyt vaikeisiin kiemuroihin olisin minä tietysti mennyt pieneen paniikkiin hermostuksissani, sotkeentunut askelissani ja sen jälkeen menettänyt orastavan tanssi-itseluottamukseni, jolloin lopputanssi olisi ollut melko lailla lätty. Pikkuhiljaa vaikeampiin edeten ehdin ensiaskelilla tunnustella rauhassa viejän vientiä ja seuraamisen onnistuessa fiilis parani ja sitä kautta tanssi-itsetunto ja seuraaminenkin parani. Olen huomannut, että kun saan vähän aikaa ihan perusaskelilla opetella seuraamaan kyseistä viejää ja tunnustella hänen vientityyliään tulee meidän yhteisestä tanssista mukavampi kokemus. Tiedä sitten olenko vain hidas hämäläinen vai onko tämä muillekin aloittelijoiden tuttu juttu ja viejällehän kokemus voi olla ihan erilainen 🙂 Nuo biisit olivat kaiken kaikkiaan upeita tansseja – kiitos taitavalle viejälle.

Tästä rohkaistuin hieman ja suoristin jo vähän ryhtiänikin enkä yrittänyt kadota enää osaksi seinää. Istuin edelleen samalla kohtaa samaa penkkiä. Höristelin korviani kovin välispiikkausten kohdalla, mutta harmikseni ainakaan toinen bändeistä ei ilmoittanut kahden biisin välissä mitä tanssilajia sen nyt alkavan biisin jälkeen soitettaisiin. Lavoilla siis soitetaan yleensä 2 kpl samaa tanssilajia, jonka jälkeen vaihdetaan eri lajiin. Olisin uskaltautunut siirtymään hakuriviin foksia ja muita hitaampia tanssilajeja varten, mutta tanssilaji ilmoitettiin useimmiten kun uudet parit oli jo haettu ja seisottiin valmiina alkamaan tanssi. Näin ollen en sitten mennyt hakuriviin koska en tiennyt yhtään mitä lajia sieltä olisi seuraavaksi tulossa. Siellä ne vaan monet hakivat jo uudet parit tietämättä mitä kohta tanssittaisiin. Wau.

Minua haki myös joku ensimmäistä kertaa 15 vuoden tauon jälkeen lavoille eksynyt herrasmies. Sitten haki Buggiin herrasmies, jolla oli tanssimaratoni menossa – hän oli käynyt jo yli 40 peräkkäistä iltaa tanssimassa ja tavoite taisi olla 55 (?), sen jälkeen ei kuulemma enää ole hyviä tansseja joka päivä jossain päin Suomea. Pää pyörällä yritin pysyä perässä ja seurata Buggia ja kompensoida pienet mokani hymyilyllä. Kiittelin kovin ja kai se meni jotenkuten, koska hän kysyi, että jatkaisimmeko vielä seuraavat hitaammat biisit. Minua haki uudelleen Somerolta tuttu tanssittaja ja muutama muukin herrasmies, jotka ohjasivat onneksi kaikki vaihtoaskeliin. Tanssin yhden hitaan valssin setin myös.

Naistenhaulla katselin touhua pääasiassa penkiltä, mutta hain yhtä miestä tanssimaan kun hän sattui olemaan sopivasti siinä hollilla ja jostain kumman syystä vielä ilman paria. Illan lopussa kun aioin vaihtaa kengät tuli vielä eräs hymyileväinen herrasmies pyytämään minua viimeisille hitaammille biiseille ja totta kai kiitin ja menin tanssimaan. Hän kysyi haluaisinko muutaman vinkin. Ensimmäinen ajatukseni oli “voi ei mä olen siis aivan surkea tanssija”, mutta sanoin hymyillen ottavani toki vinkit vastaan. Tietysti vähän hermostutti ja hetken aikaa tanssiaskeleet menivät vielä huonommin kun tiedostin virheeni ja yritin sydän tykyttäen korjata niitä. Taisin unohtaa hengittämisenkin hetkeksikokonaan 🙂 Loppujen lopuksi kun vain nielin ylpeyteni ja yritin kokeilla vinkkien mukaista askellusta (siinä en ensin onnistunut ollenkaan vaan askeleet menivät vielä huonommin kuin ennen vinkkejä, mutta vitsailin tilanteesta ja asiasta tulikin hyvät yhteiset naurut) huomasin, että vinkit olivat tosi hyviä ja tanssistakin tuli sulavampi kun minä opin hieman paremmin askeltamaan kanta edellä tietyissä askelissa. Mukava kokemus tämäkin. Koko illan viejäjoukkoon mahtui vain yksi outolintu, mutta siitäkin selvittiin.

Kaiken kaikkiaan kaikki viejät olivat erittäin ystävällisiä ja iloisia. Joo, kyllä, mokailin askelia sinne sun tänne välillä vähemmän ja välillä enemmän, mutta hymyilin ja tarpeen tullen sanoin pahoittelut ja tanssi jatkui. Olin oikein kiitollinen, että kohdalleni sattui leppoisia viejiä, jotka eivät tanssia ottaneet niin vakavasti ja luulen, että heilläkin oli ihan mukavaa tanssia kanssani. Tai ehkäpä minua on peloteltu vain liikaa ja kaikki viejät ovat leppoisia? Tai sitten ne vakavasti homman ottavat viejät eivät untuvikkoja haekaan. Mene ja tiedä, mutta kaikki illan kokemukseni olivat positiivisia.

Naisten hakurivi oli kesän aikana siirtynyt lavan toiselta reunalta lavan eteen ja alkoi jo leviämään istumalleni puolelle, en tiedä päädyinkö siirtyvän rivin vaikutuksesta vähän niin kuin vahingossa hakupaikan reunaan istumaan. Ainakin hakupaikka näytti olevan hieman häilyvä käsite, jota ei niin tarkasti noudatettu, joten minuakin haettiin monesti vaikka istuin sivummalla penkillä.  Suurin kiitos Somerolta tutulle viejälle, joka minua ensin haki ja pisti “haun käyntiin”. Autossa odottanut kirja jäi kokonaan avaamatta ja lukematta tuona iltana, hyvä niin 🙂

 

tanssien jälkeen

sillivoileipä

 

PS. Öö Mikä juttu tämä sillivoileipäasia on? (Pahoittelut, kuvaan näille raukoille oli jäänyt muovikelmutkin päälle) Luulin, että lavatansseissa myytävät sillivoileivät ovat urbaania legendaa, mutta kyllä, ne todellakin ovat olemassa! Miksi juuri sillivoileipä? Syötkö sinä tansseissa sillileipiä? Bachatatanssien lomassa jengi syö yleensä banaaneja, mutta ne onkin tuotu paikan päälle omassa treenikassissa. Sillileipä ihmetyttää minua vieläkin. Miksi juuri sillileipä? Mysteeri kerrakseen.

Jos haluat helposti tiedon milloin olen kirjoitellut uusia tarinoita blogiin niin voit seurata blogin Facebook-sivua, sinne pääset helposti TÄSTÄ. (kannattaa myös mennä sivun asetuksiin ja muuttaa ne niin että näet postaukset aina). Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua!

xxx Anna

——————————

On Saturday I Went after a really long break back to a Finnish traditional ballroom dancing Place. I had no expectations and had actually brought a book with me so that I can go read it in car if my companions are not ready to go home yet and I wanna leave early. But the night was a total positive surprise and I got asked to dance by many gentlemen. However I do not understand why they sell these fish sandwiches at the dance places. Some kind of strange tradition maybe? This was a short short recap of the looooong dance report 🙂 Next time travel report from Bali <3 If you wanna know when I post again you can follow my FB page by clicking here and set notifications of following to “see first”. Have a nice sunny weekend peeps!

xxx Anna

 

ShareSHARE / JAA KAVEREILLE

By Anna

2 Comments

  1. Reply

    Loreal Blondi

    Sillivoileipiä arjolla hikoilijoille, eli kaikille jotka tanssivat . Suola sitoo vettä …ja knnattaa syödä sillivoileipää kun on liikkeellä parin kanssa ja sitten molemmat tuoksuvat ihan sillille ja munalle 🙂 🙂 Hyvääkin vielä mokoma!!!

    1. Reply

      Anna

      Moikka ja kiitos paljon kommentista 🙂 Okei joo suolan kannalta ymmärrän sillileivän paremmin vaikka silti sitä ihmettelenkin. Nyt kun olen vouhkannut aiheesta niin ehkäpä sitä täytyy joskus itsekin testata – tosin kotiinlähtiessä vasta, koska en halua tuoksua sillille ilman paria liikkeellä ollessani 😀 Mukavaa viikkoa! Terkuin, Anna

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Close