Halloween-tanssit retrossa Ruusulinnassa

10/11/2017

lavatansseissa playfulmess

Pari viikkoa sitten ensikohtaamiseni Ruusulinnan kanssa ei ollut kovinkaan hyvä. Viime lauantaina tanssituttuni houkutteli minua Ruusulinnaan uudelleen. Esiintymässä oli Taikakuu sekä mulle uusi tuttavuus Myrskytuuli. Itse asiassa ei mua kauheasti tarvinnut houkutella mukaan 🙂 Näin lauantai-illan ohjelmaksi valikoitui halloween-tanssit retrossa Ruusulinnassa.

En ehtinyt pukeutua Halloween-teemaan, koska päivä oli ohjelmaa täynnä ja ryntäsin tansseihin suoraan kummipojan synttäreiltä. Olin napannut mukaan kiireessä kassissa vähän tilaa vievät mustat vaatteet ja vähän arvelutti erottuisinko mustissani porukasta naisjoukossa. Oltiin paikalla heti kasin jälkeen. Taikakuu on tähänastisista tanssimusiikkibändeistä ainoa, jonka biisejä tykkään kuunnella joskus myös muulloinkin kuin tanssilattialla, joten en ollut viihtyvyydestäni kovin huolissani jos en pääsisi tanssimaan.

Ruusulinnan pihaan oli pitkä autojono ja sisällekin piti odottaa melkein puoli tuntia. Aikamoista!  Ja lavatanssit muka ovat menneiden aikojen juttu. No eipä siltä näyttänyt.

menossa lavatansseihin playfulmessPääsimme sisälle juuri kun Taikakuu aloitti soiton. Tanssin ensimmäiset biisit tanssituttuni kanssa. Sen jälkeen kaikki onkin yhtä riemukasta sekamelskaa päässäni enkä yhtään tiedä kenen kanssa tanssin missäkin järjestyksessä! Naisia oli paikalla todella paljon, mutta jostain syystä pääsin yllätyksekseni tanssimaan melkein aina kun halusin. Kun kerran tanssilattialle “pääsi” niin sieltä oli vaikea siirtyä takaisin penkille. Yleensä olen tanssin jälkeen hipsinyt aina takaisin rivin taakse, mutta nyt rivi oli niin tiivis muuri, että tanssista palatessa oli usein mahdotonta mennä rivin läpi taakse seisomaan ja näin päädyinkin etujoukkoon muutaman kerran ihan vahingossa. Se varmaankin edesauttoi paljon tanssiin pääsyä.

Paikalla oli muutama tanssituttu ja ilahduin kovin, koska melkein kaikki heistä bongasivat minut isosta naisjoukosta ja pyysivät tanssimaan. Naistenhaulla olin edelleen niin hidas ettei mitään toivoa tehdä vastahakuja kiitokseksi.

Olin jälleen onnekas kun minua haki todella monet erittäin taitavat viejät. Kai se sitten on niin, että kun pari hyvää viejää hakee tanssimaan niin muutkin hakevat. Ihanaa oli myös se, että muutamat todella hyvät viejät pyysivät tanssiin vielä uudelleen saman illan aikana. Se on minusta paras palaute jos joku hakee toistekin tanssimaan tai jos joku aiemmalla kerralla hakenut etsii sinut joukosta ja pyytää tanssimaan. Pääsin monesti tanssimaan minua taitavampien viejien kanssa. Olin tosi iloinen huomatessani pystyväni seuraamaan vaikeampiakin kuvioita suht hyvin.

Pari herraa taivutteli tangoa todella hienosti, muutaman herran kanssa buggailtiin hyvin, upeita hitaita tanssin tosi monien erittäin hyvien viejien kanssa. Mukaan mahtui myös monet fuskut, joiden kohdalla jännitin aina lennänkö perseelleni kun tanssikenkäni olivat Ruusulinnassa todella liukkaat vaikka olinkin pohjat harjannut etukäteen. Monet foksit ja parit hitaat valssit sekä valssit tanssin myös. Vahingossa päädyin myös tanssimaan salsaa kun en ollut kiinnittänyt huomiota siihen mitä seuraavaksi soitettaisiin.

Pitkään en raaskinnut lähteä tanssilattialta juomaan ja jossain vaiheessa polkan alettua päätin tehdä täsmäiskun kahvioon ja palata takaisin riviin ennen seuraavaa kappaleparia. Saman idean oli keksinyt moni muukin ja niinpä tein amatöörimokan: lempparibändin soittaessa olin vasta saanut juoman käteeni kun alkoi koko illan odottamani kauniit hitaat biisit, joiden jälkeen tuli vielä pari hidasta foksia. En voinut kuin nauraa omalle tyhmyydelleni.

Ilta sisälsi todella todella monia upeita tansseja ja mukavia viejiä ja paljon iloisuutta ja hymyjä.

Tässä yksi illan upeista tanssihetkistä: Vuorossa oli humppa, jota en osaa ja menin lavan reunalle kaivamaan käsilaukustani pastilleja. Eräs herra pyysi minua tanssiin ja kun kerroin että mielelläni lähtisin mutta en osaa humppaa hän ei lähtenytkään hakemaan uutta daamia vaan sanoi, että mennään kävelyhumppaa, ei sun tarvitse osata kuin kaksi askelta ja seuraat loput. No niinpä sitten lähdin hänen kanssaan humpalle ja hän oli niin supertaitava viejä, että seurasin vaikka minkälaisia kuvioita ja nautin tanssista aivan mielettömästi. Humppa hänen kanssaan jäi erityisesti mieleeni illan yllättävänä tanssihetkenä.

En jännittänyt illan aikana niin paljon kuin kaikilla aiemmilla kerroilla ja tanssin jotenkin rennommalla otteella.

Mietin mistäköhän se johtui. Olin ollut edellisiltana tanssimassa Sensual Bachataa ja olin superväsynyt kiireisen päivän jälkeen. Tanssituttuni vei minut tanssilattialle heti Ruusulinnan ovesta sisään astuttuani. Ehkäpä nuo asiat yhdessä sekä se, että en ehtinyt penkillä istumaan tai mitään miettimään olivat syynä siihen etten myöskään ehtinyt jännittää. Tanssivarmuuskin parani huomattavasti joka kerta kun joku haki toistamiseen tanssimaan. Kaiken kaikkiaan olen alkanut nauttimaan tanssista joka tansseissa enemmän ja enemmän kun olen osannut keskittyä enemmän hetkeen ja muistan nykyään hengittääkin tanssiessa 🙂

Tapasin myös uuden blogin lukijan! Herrasmies antoi blogista positiivista palautetta ja sanoi, että kiva kun jaksat kirjoitella tanssijuttuja. Rupattelimme vähän muutakin. Hän myös tanssi todella taitavasti ja kohtaamisesta jäi oikein mukava fiilis. Jäinkin miettimään olisiko tämä blogini yksi syy siihen, miksi olen päässyt yllättävän paljon tanssilattialle ja usein myös paljon minua taitavampien herrojen kanssa. Enpä olisi uskonut ensimmäisiä tanssipostauksia kirjoittaessa mitä kaikkea positiivista tanssipostaukset tuovat tullessaan! Nöyrä kiitos tasapuolisesti kaikille illan viejille. Teitte tanssi-illastani aivan mahtavan! Lämmin kiitos myös illan daameille, joilta välillä kyselin seuraavia tanssilajeja sekä kiitokset kahvioseurasta ystävälliselle daamille. Tanssien päätyttyä olin niin puhki, että silmäni seisoivat päässä ja jalat tärisivät. Kasvoilla paistoi onnellinen hymy. Tanssituttuni, jonka kyydillä kuljin kysäisi narikalla tavatessamme, että olenko ollut baarin puolella kun näytin niin huojuvaiselta. Olin vain endorfiinipöllyissä 🙂

taikakuu ruusulinnataikakuu ruusulinna
Kuvien osalta on vielä paljonkin petrattavaa. Tässä pari tyylinäytettä miten käy kun kuljettaa kännykän rintsikoissa lavan eteen kuvatakseen bändin – linssi huurussa tuli vähän lisäefektejä kuviin…

Olen muuten muokkaillut blogin ulkoasua ja siirtänyt lavatanssipostauksia niin, että ne löytyy jatkossa valikosta yhden kategorian alta helposti. Muutin myös postauksia niin, että jokaisesta postauksesta aukeaa vain alku ja halutessaan voi klikata postauksen auki kokonaan. Lisäsin myös helpon mahdollisuuden liittyä seuraajaksi sähköpostitse ja itse testattuani se toimii mulla ainakin hyvin. Kun olet liittynyt “joukkoon” saat sähköpostitse ilmoitsen kun olen julkaissut uuden postauksen (listalta pääsee myös halutessaan helposti pois).

Ai niin, Ruusulinnan sisustuksen osalta kävi niin kuin ounastelinkin – en kiinnittänyt huomiota edelliskerralla kauhistelemaani sisustukseen. En siitä edelleenkään tykännyt, mutta hienosti ohitin sen kokonaan ja keskityin siihen oleelliseen eli tanssiin :). Mukavaa viikonloppua!

Xxx Anna

—————————-

Tiny translation: Last weekend I attended another Finnish social dance evening at Ruusulinna dance pavilion. The evening was amazing and I got to dance over 4 hours. I was so hyped on endorphin in the end of the night. Super thankful to all the leaders who asked me to dance. Magical evening! xxx Anna

ShareSHARE / JAA KAVEREILLE

By Anna

1 Comment

  1. Reply

    E

    Moi, kiva postaus!

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Close